 |
|
|
|
|
|

|

|
YLEISOHJE KOETULOSTEN
TULKITSEMISEEN
2008
Materiaalinäytteiden koetulosten tulkinta
Suomen sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeiston
(Sisäilmaohje 2003:1) mukaan vauriottomassa materiaalissa on
homekasvusto normaalisti alle 10 kpl/cm². Vauriottomalla
materiaalilla tarkoitetaan kuivaa vahingoittumatonta materiaalia.
Sisäilmaohjeen mukaan:”Jos
vertailunäytettä ei ole
käytettävissä, rakennusmateriaalissa voidaan
katsoa
esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni
itiöpitoisuus on vähintään 104-105
kpl/g ”.
Sisäilmaohjeen mukaan ilmanäytteissä:
”Jos
taajamassa sijaitsevassa rakennuksessa sieni-itiöpitoisuudet
ovat
talvisaikaan yli 500 kpl/m³, ne voidaan tulkita kohonneiksi ja
mahdol-lista terveyshaittaa aiheuttavaksi. Sen sijaan kohonnut
bakteeri- pitoisuus (>4500 kplm³) ei ilmennä
sellaista
terveyshaittaa, jos sädesieniä ei ole todettu.
Sädesieni-itiöiden esiintyminen yli 10
kpl/m³
pitoisuuksina taajamarakennusten sisäilmassa talvisaikaan
viittaa
mikrobikasvustoon rakennuksessa ja terveyshaitan
olemassaoloon”.
Lyhennys, CFU, tarkoittaa englanninkielistä ilmaisua (colony
forming units) ja suomenkielinen vastine, pmy, joka tarkoittaa
pesäkkeen muodostavaa yksikköä,
mikä puolestaan
merkitsee, että elvytyskykyiset organismit ovat
viljeltävissä.
Tukeutuen yli 20 vuoden taltioituun kosteusvaurioselvityksiin asuin- ja
työympäristössä, sovelletaan
seuraavassa
esitettyjä empiirisiä arviointiperusteita.
Elvytyskykyiset
home ja hiivasienet:
Vähäinen kasvu = alle 103
CFU/cm² tai CFU/g
Kohtalainen kasvu = enemmän kuin103
CFU/cm² tai CFU/g
Runsas kasvu = enemmän kuin 104
CFU/cm² tai CFU/g
Me suosittelemme toimenpiteitä riippumatta kasvuston
määrästä, jos
näytteessä esiintyy Streptomyces
bakteeri, (Sädesieni).
Runsas home- ja hiivasienten kasvu näytteessä johtaa
aina
toimenpiteiden suositukseen. Bakteerien osalta, jos
määrä =105
CFU/cm² tai CFU/g
Me suosittelemme toimenpiteitä riippumatta kasvuston
määrästä, jos
näytteessä esiintyy, hajua
aiheuttavia mikrobeja kuten, Chaetomium
(homesieni) ja Streptomyces
(bakteeri), tai terveyshaittaan erityisesti viittaavaa kasvustoa kuten,
Stachybotrys,
Phialophora,
Fusarium
ja Aspergillus fumigatus.
Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa indikaattoriorganismeja ovat mm: Aureobasidium, Acremonium, Aspergillus versicolor,
Aspergillus
ochraceus, Exophiala,
Eurotium,
Fusarium,
Phialophora,
Rhodotorula
(hiiva), Trichoderma,
Tritirachium,
Ulocladium,
Wallemia
ja
aktinomykeetit.
Vaikka indikaattori-organismien pitoisuus ei olisikaan suuri, on
kuitenkin aiheellista tehdä rakennustekninen selvitys vaurion
suuruuden selvittämiseksi. Huomioitavaa on, että
viljelyyn
käytetään vastaanotetun näytteen
eniten kasvustoa
sisältävä osa.
Sen vuoksi on mahdollista, jos näyte on pieni tai jos kasvusto
on
epätasaisesti jakautunut vaurioituneelle alueelle,
että se
osa näytteestä, jota on käytetty
esiintymistiheyden
laskentaan, on vähemmän vaurioitunut kuin se osa,
jota on
käytetty viljelyyn. Toisaalta on mahdollista, että
viljely ei
anna minkäänlaista tulosta huolimatta todetusta
suuresta
esiin-tymistiheydestä. Tässä tapauksessa on
kysymyksessä vanha vaurio, ja suuri osa organis-meista on
kuollut.
Esiintymistiheyden
tulkinta
Esiintymistiheyden laskeminen
tapahtuu siten, että osia
näytteistä tutkitaan mikroskoopilla. 500 kertaisella
suurennuksella katsotaan, onko näytteissä
näkyvää kasvustoa, sienirihmoja ja
itiöitä.
Tutkimuksessa näkyvät myös kuolleet
organismit.
Esiintymistiheys määritetään siten,
että
tutkimuskohde jaetaan sataan ruutuun, ja ne ruudut joissa on
rihmastoa/itiöitä lasketaan. Menetelmä antaa
hyvän
kuvan materiaalin vaurioasteesta. Tulos tulkitaan seuraavasti:
Vähäinen esiintymistiheys =
rihmoja/itiöitä korkeintaan 10 ruudussa
Kohtalainen esiintymistiheys = rihmoja/itiöitä
korkeintaan 20 ruudussa
Runsas esiintymistiheys = rihmoja/itiöitä yli 20
ruudussa
- Kohtalainen esiintymistiheys voi johtaa
toimenpiteisiin jos viljelyssä esiintyy useampia eri
mikrobilajeja.
- Runsas esiintymistiheys johtaa aina
toimenpidesuositukseen riippumatta kasvusta.
- Toimenpiteitä vaativien
alueiden
määrittämisen ja toimenpiteiden laajuudesta
päättämisen on aina tapahduttava paikan
päällä. Laboratoriotulos on aina
yhdistettävä
rakennustekniseen selvitykseen. Arvioijan on oltava rakennustekninen
asiantuntija.
Ilmanäytteiden
koetulosten tulkinta
Ruotsin kansanterveyslaitos
(Folkhälsoinstitutet) on vuonna 1995
eri Pohjoismaista tulleisiin ehdotuksiin nojautuen esittänyt
ehdotukset ilmassa esiintyvien mikro-organis-mien
määrien
raja-arvoiksi. Ehdotetut raja-arvot perustuvat ilmanäytteiden
elävien mikro-organismien viljelyanalyysiin. Homesienten
osalta
raja-arvoksi ehdotetaan 500-1000 CFU/m³ ja bakteerien osalta
4500-5000 CFU/m³.
Eri tyyppisten kasvavien organismien suhteen on esityksessä
seuraavat raja-arvoehdo-tukset:
1. Patogeenit, kuten Aspergillus fumigatus
ja
toksiinintuottajat, kuten Stachybotrys
atra
(= Stachybotrys
chartarum):
0 CFU/m³
2. Yksittäinen laji
yhdessä ja samassa näytteessä riippumatta
lajista: 50 CFU/m³
3. Näytteessä useita
eri lajeja: 150 CFU/m³
4. Cladosporium:
300 CFU/m³
Ilmanäytteiden analyysiä tulisi
täydentää
samasta tilasta otettujen pölynäytteiden
analyysillä,
koska homeitiötä voi ilman lisäksi olla
muiden
hiukkasten joukossa lattialla.
Tolkningen av provresultatet i materialprovet har tagits fram av PK
Group AB. Vid all annan användning av tolkningen skall
källan
anges.
Utgiven av PK Group AB.
|


 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Postiosoite: Box 96, 851 02 Sundsvall. Käyntiosoite: Bergsgatan 130, Sundsvall
Puhelin: 060-127240, Faksi: 060-175685 |
|
|
|
|
 |
|
| Vastaava julkaisija: Paavo Koivuranta. Ulkoasu ja
valokuvat: Kai
Kangassalo |
 |
|
|